Lokaali 2018

LOKAALI – VALTAKUNNALLISET KYLÄPÄIVÄT 2018

Lokaali 2018 – valtakunnalliset kyläpäivät järjestettiin Saimaan sydämessä, Savonlinnassa 31.8 – 2.9. Lokaalin ohjelmaan kuului kaikille avoimen torijuhlan lisäksi 6 erilaista retkeä, dokumenttielokuva, iltajuhla sekä tietysti pääjuhla.

LOKAALIN RETKET – NÄIN TUTUSTUIMME MAAKUNTAAN

Kulttuuriperintöä rajamailla

retken ensimmäinen pysähdys oli Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan rajalla. Vuonna 1743 Turun rauhan rajalinja Venäjän ja Ruotsin välillä halkaisi Pihlajalahden kylän Myllyjokea pitkin. Kierroksella tutustuimme Pihlajalahden kyläyhdistyksen kylätaloon ja metsästysmajaan. Pihlajalahdelta matka jatkui läntisen Rantasalmen moreeniharjanteille.

Toinen pysähdyspaikka oli Rantasalmen puolella Tuusmäen maalaiskylä, jonka historia yltää 1300-luvun puolelle ja jota Olavinlinnan rakennustyömaa työllisti 1400-luvun lopulla. Tuusmäellä tutustuttiin kyläyhdistyksen pitkään ja vireään toimintaan.

Kolmannessa kohteessa päästiin syvemmälle Rantasalmelle, osin kallion sisään louhittuun Hotel & Spa resort Järvisydämeen. Siellä tutustuttiin rohkean yrittäjäperheen tarinaan, joka tavoittelee yhä unelmiaan Linnasaaren kansallispuiston naapurissa.

Viimeisenä Rantasalmella tutustuttiin Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistyksen (1979) vuonna 2012 talkoovoimin remontoimaan musiikki- ja teatterisali Tornadoon, johon mahtuu 195 henkilöä ja jota vuokrataan myös yhdistyksen ulkopuolisille henkilöille.

Linnakaupungin ympäri

Retki alkoi Savonlinnan torilta, josta käveltiin Pyhän Olavin linnalle, jonka rakentamisen aloitti vuonna 1475 tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott. Linna rakennettiin strategisesti tärkeän Savon alueen turvaksi torjumaan idästä tulevia venäläisten hyökkäyksiä. Linnalta jatkamme tutustumista alueen historiaan.

Toinen kävelykohde onli luonnonkaunis Riihisaari, josta löytyvät Savonlinnan maakuntamuseon ja metsähallituksen näyttelyt. Riihisaaressa sijaitsee myös Savonlinnan seudun ympärivuotinen matkailu- ja retkeilyinfo.

Kolmas kohde ja viimeinen kävelyetappi jatkui läpi wanhan Savonlinnan, joka jo 1400-luvulla alkoi kasvamaan Olavinlinnan ympärille. Virallisesti Savonlinna perustettiin 1639 Pietari Brahen toimesta.

Kävelykierroksen jälkeen pääsimme risteilemään Savonlinnan keskustan saarten ympäri ja saimme ihastella vielä vesiltä käsinkin ylvästä Olavinlinnaa.

Luostaripitäjän kulmilla

Ensimmäisen pysähdyksen aikana tutustuttiin Enonkosken torilla vuosittain pidettävien hiekanveistokilpailujen näyttelyyn. Tulevina vuosina hiekanveistokilpailussa ratkotaan Euroopan mestaruuksia (EM).

Toinen kohde oli Hanhijärven kylätalo & urheiluseura Hanhijärven pojat (HAPO). Hanhijärven kylä sijaitsee Enonkosken kirkonkylästä koilliseen. Kylän maasto on mäkistä ja vuorista, joka luo sille erämaan tuntua. Useimmat tapahtumat kylällä järjestetään yhdessä HAPO:n kanssa heidän omistamallaan entisellä Mansikkamäen koululla.

Kolmannessa pysähdyspaikassa toimii Enonkosken luostariyhteisön Ihamaniemen luostari. Enonkosken luostariyhteisö on toiminut jo yli 20 vuotta Ihamaniemen kylä entisessä koulussa. Luostariyhteisö palvelee osana luterilaista kirkkoa ekumeenisessa hengessä niitä, jotka hakevat elämässään mahdollisuutta hidastaa ja hiljentyä rukoukseen.

Neljäs ja viimeinen kohde retkellä oli Enonkosken Riistamiesten metsästysmaja. 1962 perustetun metsästysseuran tehtäviin kuuluu myös valistus- ja riistanhoitotyöt.  Hankajärven rannalle on rakennettu metsästysmaja paksusta hirrestä, lihankäsittelyrakennus sekä muut tarvittavat rakennukset.

Norppavesien rannoilla

Retken ensimmäinen pysähdys oli Joel Lehtosen seuran omistamaan Putkinotkoon, kirjailija-suomentaja Joel Lehtosen aikanaan 1900-luvun alussa omistamalle maatilalle. Putkinotkosta matka jatkui Varparannalle.

Toinen pysähdys oli Haukiveden rannalla sijaitseva Varparannan kallioranta. Rannalla nautittiin loppukesän järviluonnon kauneudesta parhaimmillaan. Kallioranta on palvellut kyläläisten yhteisenä uimarantana jo vuosikymmenien ajan. Kyläyhdistys on rakentanut rannalle useita rakenteita.

Kolmas pysähdys oli Ahvensalmen kylätalolla. Ahvensalmen kylän keskukseksi on muodostunut vuosien varrella kanavan varrella sijaitseva Oravi, joka on vanha ruukinajan keskus. Lisäksi alueella on kaksi muuta keskusta: Juvola ja Ahvensalmi.

Viimeisellä pysähdyksellä tutustuttiin ensin Vienasta Suomeen tuotuun tsasounaan, joka on Serafim Savolaiselle pyhitetty hirsinen pyhäkkö. Tsasounan jälkeen päästiin kurkistamaan uhanalaisen norpan elämään Juha “norppa” Taskisen esitelmöidessä Norppa Art -tilassa, joka on näyttelytila, navetaario-auditorio, studio sekä kesäkahvila.

Punkaharjun kansallismaisemissa

Retken ensimmäinen kohde oli Keisari Nikolai I rakennuttama metsänvartijan talo, josta kasvoi kansainvälisesti arvostettu Suomen vanhin valtionhotelli, nykyinen Hotelli Punkaharju. Hotellin ravintolaan korkealaatuiset raaka-aineet hankitaan lähitilojen ja -alueiden tuottajilta.

Toinen retken etappi oli kolmen maakunnan rajalla sijaitseva Hiukkajoki, jossa toimii aktiivinen Hiukkajoen kyläyhdistys. Kylällä toimii mm. kyläteatteriryhmä jo 17. vuottaan.

Kolmas ja viimeinen pysähdys tapahtui vuonna 1994 avattuun Suomen metsämuseo Lustoon, joka on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tietokeskus. Luston näyttelyt, tapahtumat ja kokoelmat kertovat ihmisen ja metsän vuorovaikutuksesta ennen ja nyt. Luston laajoissa perusnäyttelyissä voi tutustua muun muassa metsätyön kehitykseen, kansanperinteen uskomuksiin sekä metsänparannukseen.

Suurimman puukirkon pitäjä

Ensimmäisessä retken kohteessa kuunneltiin, talon vanhan isännän kertovan miten heidän talonsa tupaan majoitettiin 60 ja riiheen 40 vankia, vankien elämästä siellä ja myöhemmin viereisellä Riitasensuon sota-ajan vankileirillä. Jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 saatiin ensimmäisen puolen vuoden aikana hurja määrä sotavankeja, paljon enemmän kuin mihin oli varauduttu. Loka-marraskuussa 1941 Riitasensuolle tuotiin Naarajärven leiriltä 100 sotavankia ojitukseen ja turpeen nostoon. Kesäkuussa -42 perustettiin ns. kurileiri, jonka sijoituspaikaksi määrättiin Kerimäen Riitasensuo.

Toinen sota-aikojen ja valtakuntien rajojen henkeä huokuva kohteemme oli Raikuun salpalinja. Se on ollut vuosisatojen ajan strategisesti tärkeä . Yksi varhaisimmista puolustusvarustuksiin liittyvistä maininnoista on Venäjän tsaarin valitus vuodelta 1546. Kanavan varrelta löytyy mm. II maailmansodan aikainen betonipunkkeri kanavan rinteestä. Kaiken kaikkiaan Raikuu on poikkeuksellinen sekä laaja-alainen kulttuuri- ja sotahistoriallinen kokonaisuus, jossa eri vuosisadat kohtaavat.

Kolmannessa kohteessa päästiin rauhoittumaan Kerimäen puukirkkoon, joka on  vuonna 1847 valmistunut arkkitehti A. F. Granstedtin suunnittelema kristikunnan suurin puukirkko. Tilaa kirkossa kaikkiaan noin 4000-5000 hengelle.

Viimeinen etappi ennen paluuta löytyi Etelä-Savon vuoden 2012 kylästä Anttolasta: Anttolan seudun kyläyhdistys. Aktiivisessa kylässä on kylätalo Nousula, kokoontumis-kerhotila Löytölä sekä paljon harrastusmahdollisuuksia. Historialliset kohteet, kuten Kallunmäki, kuppikivet ja muut perinnereittikohteet valottavat kuvaa alueen historiasta. 

Jokaisella retkellä oli mukana opas, joka kiersi koko retken ajan osallistujien mukana. Liäksi kohteissa oli erilliset kohdeoppaat, jotka kertoivat kiehtoaviakin tarinoita kohteista. Jokainen retkelle osallistuja sai ilmoittautuessaan retkiohjelman ja pienet eväät vaikka jokaisella retkellä oli järjestetty osallistujille sekä ruokailu että kahvitus.


LOKAALIN JUHLALLISUUDET – KUINKA MEILLÄ JUHLISTETTIIN AKTIIVISIA KYLÄTOIMIJOITA

Perjantai-iltana joukko varhain paikalle tulleita vieraita pääsi katsomaan dokumenttielokuvan “Kun koulu vapautui vankilasta”. Dokumentti oli erinomainen esimerkki mitä yhteistyöllä voidaan saavuttaa silloin, kun tahtotila tehdä on vahva. Dokumentti on myös tarina siitä, miten toisinaan pienet joutuvat etsimään oikeutuksen olemassa ololleen itse.

Lauantai-päivänä Savonlinnan torilla esiteltiin elävää Etelä-Savoa, myytiin lähialueiden tuotteita ja syötiin ilmaista hernekeittoa monipuolisen ohjelman lomassa. Ohjelmasta vastasivat Rantasalmen B-puhallinorkesteri, Puruveden pelimannit, Retrotytöt, Räppäri-Samppa, kansantanssiryhmä Hökkyrät, Kalle ja Tellu, Poikakuoro Juventus, nuorisokuoro Linnanneidot sekä iloinen lapsikuoro ja laululeikkikuoro. Paikalle olivat kokoontuneet myös valtakunnan viralliset kylähullut, jotka saivat joukkoonsa jälleen uuden jäsenen.

Lauantai-iltana toritapahtuman ja retkien jälkeen juhlaväki kokoontui Wanhalle Kasinolle juhlimaan Matti Muhosen ja Suomen parhaan bilebändin, Lipsasten, tahtiin. Ruokailun ja hauskan pidossa lomassa jaettiin Järvi-Suomen kylien ansiomerkkejä ja kuultiin Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajan terveiset.

Sunnuntain pääjuhla juhlittiin Ravintola Paviljongilla Jukka Suomalaisen juontamana. Pääjuhlassa kuultiin monenlaisia erinomaisia esityksiä niin Rantasalmen puhallinorkesterin Ihmekvintetiltä, Savonlinnan naislaulajilta ja Savonlinnan naiskuorolta kuin Maire Makkoselta, Reko Tammelta ja Minna Raassinalta. Loistokkaiden esitysten lomassa kuulimme terveisiä niin Suomen kylien puheenjohtaja Petri Rinteeltä, Savonlinnan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkoselta, KELAn pääjohtaja Elli Aaltoselta ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä. Toipa Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä terveiset videotekniikan välityksellä juhlavieraille.
 
Sunnuntain juhlatilaisuudessa palkittiin valtakunnallisia toimijoita ja paljastettiin, totta kai, vuoden kylä. Vuoden kylän edustajat olivatkin tulleet paikalle runsaslukuisina tuulettamaan kunniamainintaa. Lisäksi palkittiin kylätoiminnan tiennäyttäjät sekä vuoden maaseututoimija ja maaseutukasvo.

 

Hotel & Spa resort Järvisydän
Risteily Savonlinnan ympäri
Hotelli Punkaharju
 Suomen metsämuseo Lusto
tsasouna
Retkien esitteet

Vuoden 2018 Lokaalin tukijat

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus
Etelä-Savon maakuntaliitto
Lähitapiola Savo-Karjala
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
Maaseutuverkosto
Osuuskauppa Suursavo
Piällysmies ry Leader-toimintaryhmä
Pro Agria Etelä-Savo
Rajupusu Leader ry
Savonlinnan kaupunki
Suomen Kylät ry
Suur-Savon osuuspankki
Veej’jakaja ry Leader-toimintaryhmä


Takaisin historia-sivulle