JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Järvi-Suomen kylät ry. (Jäsky) ja sen kotipaikka on Mikkelin kaupunki.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten ja Etelä-Savon maaseudun etua ajavien järjestöjen yhteistoimintaelimenä, kylä- ja asukastoiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana Etelä-Savon maakunnan alueella. Toiminnan tavoitteena on parantaa Etelä-Savossa vakituisesti ja vapaa-aikanaan asuvien ihmisten hyvinvointia, viihtyvyyttä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta sekä monipaikkaista asumista. Lisäksi edistetään kylien asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien yleisiä edellytyksiä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä palveluiden säilymistä alueella.
Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa alueen asukkaita yhteistoimintaan sekä kehittää yhteistyötä yhdistyksen toiminta-alueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Tarkoituksena on säilyttää maaseutu elinvoimaisena sekä lisätä koko seudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja lisätä kokemusten vaihtoa toiminta-alueen osien välillä kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
– kylien etujärjestönä osallistuu kyliä koskevaan suunnitteluun ja vaikuttaa kylien kannalta myönteiseen päätöksentekoon eri organisaatioissa,
– tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja viranomaisille ja muille järjestöille sekä osallistuu kylän kehittämistoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen,
– toteuttaa kylien elinkelpoisuutta, niiden asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä palveluiden säilyttämisen ja luomisen yleisiä edellytyksiä edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä,
– järjestää kokouksia, kursseja, retkiä, keskustelu- ja huvitilaisuuksia
– voi suunnitella, toimeenpanna ja osallistua paikallisiin/alueellisiin/valtakunnallisiin hankkeisiin
– toimii muillakin edellisiin verrattavilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi
– edistää kylä- ja asukastoimikuntien ja -yhdistysten omatoimisuutta.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa sekä asianmukaisen luvan saatuaan toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä sekä huutokauppoja ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka kytkeytyy välittömästi säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. Yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
3 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä Etelä-Savon alueen rekisteröidyt kehittämisyhteisöt, kylä- ja asukasyhdistykset sekä kylä- ja asukastoiminnasta kiinnostuneet yksityiset henkilöt, jotka suorittavat syyskokouksen määräämän jäsenmaksun.
Kannatusjäseneksi, jolla ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön, kunnan tai yrityksen, joka suorittaa syyskokouksen määräämän kannatusjäsenmaksun.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy hakemuksesta yhdistys- ja kannatusjäsenet.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka toimii yhdistyksen sääntöjä tai periaatteita vastaan tai aiheuttaa muutoin vahinkoa yhdistykselle tai on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta vielä kuusi kuukautta eräpäivän jälkeen.
Hallitus pitää yhdistyksen jäsenistä lainmukaista jäsenluetteloa.
4 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
5 § Hallitus
Yhdistyksen toimintaa suunnittelee ja johtaa syyskokouksessa valittava hallitus, johon kuuluu kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä 6 – 10 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä sekä 2 – 10 varajäsentä, joista vuosittain on puolet erovuorossa. Jäsenten erovuorot määräytyvät ensin arvan ja sitten vuoron mukaan. Puheenjohtajan, hallituksen jäsenen ja varajäsenen toimikausi voi kestää yhtäjaksoisesti enintään 8 vuotta.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen jäsenet tulee valita tasapuolisesti Etelä-Savon eri alueilta.
Hallitukseen voidaan valita edustajia Etelä-Savon muista maaseudun kehittämisjärjestöistä sekä viranomaisorganisaatiosta.
Hallituksen jäsenen ja varajäsenen tulee olla yhdistyksen henkilöjäsen, hallituksen toimikautenaan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien, on läsnä. Hallitus voi kokoontua myös puhelimitse, videoneuvottelulaitteiden avulla tai muita tietoverkkojen välineitä käyttäen. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa
Hallituksen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa.
Hallitus voi asettaa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista ja valmistelua varten työvaliokunnan. Hallitus voi asettaa avukseen sääntöjen edellyttämiä tehtäviä varten sille vastuunalaisia pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia tai jaostoja.
6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa.
7 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajalle vähintään neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee palauttaa tilit lausuntoineen hallitukselle vähintään kolme päivää ennen kevätkokousta.
8 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään tammi – toukokuussa ja syyskokous syys– joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, milloin varsinainen kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka vähintään yksi viidesosa (1/5) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä erikseen ilmoitettua tarkoitusta varten sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuukaudenkuluessa vaatimuksen hallitukselle jättämisestä.
Kutsu varsinaiseen sekä ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava kirjeitse tai sähköpostitse yhdistyksen jäsenille ja ilmoitettava siitä yhdistyksen kotisivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Yhdistyksen kokouksissa varsinaisina jäseninä olevilla yhdistyksillä on kullakin viisi (5) ääntä ja yksityisillä henkilöillä yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kevät- ja syyskokouksiin voi osallistua myös puhelimitse, videoneuvottelulaitteiden avulla tai muita tietoverkkojen välineitä käyttäen.
9 § Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä
- Esitellään edellisen toimintavuoden tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto. Päätetään tilien hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
- Käsitellään muut mahdollisesti esille tulevat asiat, jotka hallitus haluaa kevätkokoukselle esittää tai joista on hallitukselle tehty esitys vähintään kuukausi ennen kokousta.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
- Määrätään seuraavan vuoden varsinaisen ja kannatusjäsenmaksun suuruus sekä liittymismaksun suuruus.
- Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista.
- Hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio.
- Määritellään hallituksen varsinaisten jäsenten sekä varajäsenten määrät.
- Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi.
- Valitaan jäsenet hallituksen erovuoroisten jäsenten sekä varajäsenten tilalle.
- Valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.
- Valitaan edustaja/edustajat alueellisiin ja valtakunnallisiin järjestöihin.
- Käsitellään muut mahdolliset asiat, jotka hallitus haluaa syyskokoukselle esittää
tai joista on tehty hallitukselle esitys vähintään kuukautta ennen kokousta.
10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksissa. Muutosehdotuksen on tällöin hyväksytyksi tullakseen saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään yksi kuukausi, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi sen varat luovutetaan kylätoimintaa edistävään tarkoitukseen sekä huolehditaan arkiston ja museokokoelmien tai vastaavien säilymisestä jonkin muun oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.